Kuuden tunnin tallipäivä + uusi video

Lauantaina, eli eilen tallilla vierähti kepeästi koko ajan jotakin tehdessä sellaset kuusi tuntia. Alunperin minun olisi pitänyt mennä Anterolla koulusatulalla, kuten Katin Sherikanilla, mutta saatiin vihdoin Anteron oma estesatula käyttöön, joten tallipäivä alkoi sen testaamisella. Oli muuten kiva laittaa ilman hanskoja heppa, kun lämpötila pyöri siinä +5. 

Antero liikkui tosi hyvin uudella satulalla ja meni muutenkin kivasti. Kenttä oli vähän huonona, joten Antero meinasi vähän lusitella takajaloilla, koska niissä ei ole kenkiä saatikaan sitten hokkeja. Käveltiin ensin vähän aikaa maasta. Ollaan harjoteltu liioteltua asetusta eli, että Antero kävelee suorana, mutta taivuttaa kunnolla kaulaa ja päätä sisälle eli tehtiin niitä sisälle ja ulos. Leikittelin myös välillä hieman avon alkeiden tyyppistä liikettä, jotka meni moitteitta.

Kuvat ja videot ratsastuksesta c. Kati!

Väistettiin lähinnä kentän pituushalkaisijalta ensin oikealle ja sitten vasemmalle. Teen itse niin monta asiaa väärin väistöissä, mutta onneksi on kiltti hevonen, joka yrittää viimeseen asti vaikka ratsastaja vetää millon mistäkin ohjasta. Noh, kaikki on eteenpäin. Oikealle Antero väisti rehellisemmin, mutta jumitti herkästi paikoilleen. Vasemmalle Antero ei jumittanut, mutta se väisti joko niin, että perä jäi pois tai todella loivaa väistöä/huijaamista väistämisestä. 

Ravia otettiin ensin pitkällä sivulla ja uskalsin ravata kenttää ympäri, koska Antero ei enään liukastellut ollenkaan. Ravissa hötkyin keventäessä kuin mikäkin säkki selässä. En yhtään onnistunut omasta mielestä ratsastamaan tukevasti vaan kaatuin välillä eteen ja välillä taakse. Saatiin ravissakin se mitä uraa pitkin ravattiin, kivaa pätkää.

 Linkki videoon

Tämän jälkeen Kati ratsasti Sherikanin ja yritin epätoivosesti säätää Nikonin manuaaliasetuksia, mutta joko ne on todella paljon huonommat kuin Canonissa tai sitten en vain osaa kovasta yrityksestä huolimatta käyttää niitä oikein. Tykkäsin minun vanhan Canonin manuaaliasetuksista paljon enemmän, mutta Nikonissa on taas paljon parempi videolaatu. 

Lähdettiin hakemaan heinäkuorma. Kotiin tullessa Sherikanille oli ilmestyny vasempaan takaseen haava, joka on peräisin varmaan poikien leikkimisistä. Verta oli vuotanut sen verran paljon, että valkonen jalka oli aikalailla veressä, mutta itse haava/haavat ei ollut vakavia. Eikä Sherikan ontunut tai oikeastaan edes aristanut jalkaa/haavoja. Sherikanin hoitamisen jälkeen purettiin heinäkuorma. 

Vasemmalla sensuroitu Kati poseraamassa 100 paalin kanssa mitkä oltiin justiis aseteltu hienosti kärryyn. ;) Oikeella puolella kaikki paalit (+Kati taas...) laitettuna niiden säilytyspaikkaan.

Tämän jälkeen lähdettiin pulkkailemaan Luspella. Tehtiin omat viritelmät juoksutusvyöstä ja rintaremmistä, joka ajoi asiansa hyvin. Juoksutus vyöstä lähti narut mistä pidettiin itse kiinni ja yksi talutti Luspea. Pulkkailuun meni 50min-1h ja olihan se hauskaa!

Linkki videoon

Kaikkeen tähän saatiin kulutettua jo aijemmin mainitut kuusi tuntia. Koko ajan oli hommaa, ettei edes huomannut ajan kulkemista tai omaa nälkää(:D). Eilen näki hyvin ympärille vielä varttia vaille kuusi, eli kesään päin mennään! Tein myös äskön pitkästä aikaa videon, joten se katseltavissa yläpuolelta tai linkin kautta youtubesta.

Oon kyllä niin ilonen Anteron uudesta ja omasta satulasta, etten tiedä miten toisin sen esille! Niiin kivaaaa!!!

Pitkästä aikaa satulalla

Ei kylläkään omalla, koska kaaren vaihto ei sujunut siihen ihan mutkitta. Kati meni eilen Sherikanilla koulusatulalla ekaa kertaa, joten kössin tietenkin Sherin estesatulan Anterolle. Eilen oli muutenkin lämmin keli (vaihteli +1 ja -4 välillä), joten mitä muutakaan ratsastaja, joka on mennyt varmaan kuukauden koko ajan vähintään -10 asteen pakkasessa (yleensä ainakin se -15/-20), kun laittaisi kesäpökät jalkaan eikä sinne alle välihousuja? Ei tullu edes kylmä vaikka olin mopolla liikenteessä!

Oli kyllä melkonen kulttuurishokki mennä satulalla. Viimeisen kuukauden aikana ei olla menty satulalla ollenkaan. Alussa Antero ensinnäkin tuntui pilvenpiirtäjän kokoselta ja toiseksi en osannut sitten ollenkaan aluksi ravissa ratsastaa. Keventäminen oli niin tukematonta ja epätasaista. Pikku hiljaa alkoi sekin sujumaan. 

Kuvista ja osittain videoista kiitos Katille! 

Kenttä oli aika surkeassa kunnossa ilman takia, joten siinä ei voinut mennä mitään erikoista eli mentiin vaan kaikki askenlajit. Tehtiin käynnissä muutamat pikku väistöt, jotka meni tosi kivasti! Meidän elämä helpottuu niin paljon, kun Antero alkaa oppimaan väistöt. 

Otettiin myös vähän harjotusravia. Meidän pitää harjotella nyt kunnolla selän käyttöön ottamista, jotta meno tuntuisi ja näyttäisi vähän paremmalta. Antero kuitenkin tuntui pitkällä sivulla tosi kivalle ja tasaiselle! Laukannostot oli taas astetta rauhallisempia eli me ollaan edistytty tässä(kin). 

Sen selän käyttämisestä.. :D

Ääää ratsastan ite niin huonosti, että ärsyttää. Noh, eihän meillä ole kuin aikaa. Kaikki ei tapahu sormia napsauttamalla, mutta kyllä me tästä vielä edetään. Vuoden päästä jo varmasti parempi! Tuntuu hullulta ajatella, että oon menny Anteron kanssa jo kohta 8kk. Aika on menny niiin nopeaa.

Linkki videoon

Kuvattiin myös Katin kanssa "vähän" videota nähtäville myös. Jätin videon editoimisen osalta aika raa'aksi, mutta toivottavasti sen jaksaa silti katsoa! 

Antero the ylisuoriutuja

Tänään Anteron kanssa humputeltiin ilman satulaa hakkiksilla menemään eikä pakkasta ollu "kuin" n.-15. Kati oli jo mennyt Sherikanin, joten se uhrautu ottamaan meistä kuvia ja videoita. Heti, kun otetaan kamera esiin, mulle tulee jotenki "paineita"/alan liika yrittämään, mutta tästä oon päässy jo hieman eroon, joten varmasti joskus pääsen kokonaan. Ainakin toivottavasti.

Ollaan leikitelty Anteron kanssa lyhyillä väistöillä käynnissä siellä täällä eri tehtävillä ja ne on sujunut pääsääntösesti hyvin. Tällä kertaa tehtiin muutamaan otteeseen kentän keskeltä väistöjä välillä oikealle ja välillä vasemmalle. Antero väisti!! Pieniä askelia vaan, mutta niitäkin saatiin perä mukana tehtyä. Oikealle väisöt on meille tällä hetkellä paljon helpommat. Tuntuu, että Antero ottaa avut ilman kuolaimia paremmin vastaan eikä heti mene niin "shokkiin" ja jämähä vaan paikalle tekemättä mitään. 

Käynnissä sekä ravissa mentiin kolmikaarista kiemurauraa, jossa ei nykyään ole mitään ongelmia toisin kuin kesällä. Tänään muistui mieleen, kun Antero ei osannut(/en osannut tarpeeksi selkeästi pyytää) ravissa kolmikaarista kiemurauraa. Meidän kenttä on pienehkö (ei enään tunnu yhtään pieneltä), joten kesällä kun tasapaino ja kaikki mahdollinen oli aivan hukassa ei myöskään kiemuraura ollu meidän vahvuuksia. 

Laukannostoissa meillä oli vuoden alussa ongelmia, kun päästiin pitkästä aikaa ottamaan laukkaaminen normaaliin ratsastukseen takaisin (kentän takia ei pystytty laukkaamaan vähään aikaan). Tänään ne taas meni jo paljon paremmin. Antero tykkää laukata, joten se tuppaa syöksymään laukkaan. Nyt pysytään vielä siinä, että se laukka nousisi sillon kun sitä pyydän. Myöhemmin aletaan sitä hiomaan tyyllikkäämmäksi, mutta nyt saavat nämä nostot kelvata.

Meillä ongelmana oli tänään Anteron "ylisuorittaminen" tai no suomeksi se tuppasi lähtä välillä luotiviivan taakse. 

Laitoin Katin lopuksi Anteron selkään ja se loppu verkkaili Anteron. Poika oli oikein mallikkaasti ja Katilla ja Antsalla meni ihan kivasti! 

Meillä on Katin kanssa tarkotus kuvata joskus hevoset vaihtoon-video. Mitähän siitäki tulee mun osalta? :D

Nyt talvella ei olla kehitytty rastastuksessa samaa vauhtia mitä oltaisiin todennäköisesti kehitytty, jos nyt olisi kesä. Meistä on kuitenkin Anteron kanssa tullu toisillemme paljon tutumpia ja meidän suhde on parantunu huomattavasti. Ymmärrän ja tunnen Anteron paljon paremmin ja opin siitä koko ajan lisää ja lisää. Kesällä, kun tulee paremmat ratsastusolosuhteet, on hyvä tietää nämä asiat mitä olen huomannu Anterossa talven aikana. Näitä asioita on mm:

Antero kaipaa monipuolista tekemistä ettei se kyllästy. En voi mennä koko viikkoa samalla varustuksella, koska se tuppaa turtumaan eikä ole niin hyvä mitä voisi.

Ero kuolaimiin ja kuolaimettomuuteen. Se toimii ilman kuolaimia super hyvin. Kuten aijemmin jo sanoin tuntuu, että vähänkin vaikeassa tilanteessa Antero jännittää koko kehon ja puree kuolainta tai sitten se lopettaa keskittymisen ja tekemisen.

Viimeinen asia mitä tässä mainitsen (näistä asioista ja tästä talvesta voisi tehdä vaikka oman postauksen asian paljouden takia.) on se, että Antero on todella sympaattinen, kiltti ja luotettava!

Linkki videoon

Tämmöstä tällä kertaa. Huomenna meen taas Anteron, mutta en vielä varmaksi tiiä mitä tehdään!