Tänään hypättiin kolmatta kertaa. Ensimmäisellä kerralla mikään ei onnistunut ja se on ihan sumun peitossa. Toisella kerralla saatiin muutama ok hyppy pikku ristikolle ja vähän isommalle, mutta se oli semmosta räpiköintiä lähinnä. Nyt tänään ainakin varmaan kuukauden tauon jälkeen hypättiin kolmatta kertaa. Jos kiinnostaa miten meni, jatka lukemista!
Saatiin Anniina kuvaamaan, joten sille huippu iso kiitos, koska ei olla vielä saatu esteiltä materiaalia! Aloitettiin yksinkertaisilla alkuverryttely tehtävillä. Käynnissä pysähdyksiä ja peruutuksia sekä maapuomin ylittämistä. Antero meinasi alkaa sipsuttamaan varsinkin etusilla, joten yritin saada sitä karsittua pois.
Ravissa Antero alkoi pikku hiljaa innostua, joten otin rauhoittamisen kannalta tehtävää johon kuului pysähdys-peruutus-harjoitusravi-kevytravi-maapuomi-harjoitusravi-pysähdys jne.
Ravissa oikeaan suuntaan saatiin kivaa harjotusravi pätkää, mutta vasempaan Antero alkoi innostua, joten muutaman pätkän jälkeen jätin sen suosiolla pois. Laukassa tehtiin pysähdys ja joskus peruutuskin, jonka jälkeen pitkällä tiellä koko kenttää ympäri laukaten maapuomi ja kohta taas pysähdys. Antero nosti hyvin laukkoja ja se kuunteli hyvin apuja, kuten että kentän päässä ei oijota mahollisimman lyhyttä tietä puomille.
Aluksi mentiin siis maapuomia, jonka jälkeen nostettiin se toisesta päästä ylös, kun se tarpeelliselta tuntui. Jos rehellisiä ollaan, oletin sen aluksi olevan meille suurin tai haastavin tehtävä mitä päästään tekemään.
 |
| Tottakai pieniä kömmähdyksiä mahtui mukaan, mutta ne kuuluu asiaan? |
Oltiin kuitenkin rakennettu yhdelle sivulle pysty, joka oli mulle ja Anterolle aluksi toisesta päästä alhaalla. Mentiin monesti kumpaankin suuntaan se onnistuneesti ja koska Antero oli niin kuuliainen, päästiin tulemaan sitä pystynä myös, joka oli kyllä siisti juttu! Antero otti jokaisen avun vastaan, kun pyysin menemään enemmän kentän nurkasta, jotta saadaan hyvä tie, tai kun pidätin tai yritin saada laukkaa lyhyemmäksi ja kootummaksi niin se ainakin kovasti yritti sitä! Niin hieno heppanen tämä, että oon niin iloinen Anterosta ja että voin mennä sillä.
Meno ei ole mitään hehkeää, mutta ylitti odotukseni. Tärkeintä oli, että Antero menee omasta tahdosta yli vaikka rohkaisua tarvitsee, mutta että se saa kokemusta hyppäämisestä. Se on hauska miten se syttyy ja nostaa niin näppärästi laukat! Torstaina mennään vuorostaan koulua, mutta siitä varmaan lisää instagramin @mr_answerr puolella ellen saa materiaalia blogiin asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti