Iiron kanssa on lähtenyt menemään hyvin. Se jättää heinät taakseen ja tulee mielellään meidän luokse, kun haetaan sitä talliin. Iiro seisoo uteliaana käytävällä, kun sitä hoidetaan. Työskentelyt kentällä ja kävelyt tiellä menee hyvin. Iiro vaikuttaa motivoituneelta ja halukkaalta ymmärtämään, mitä siltä pyydetään. Iiro ei tartu kiinni jännittävään tilanteeseen. Jos se nostaa päätä ja ottaa sivuaskeleen pusikossa riehuvien kissojen takia, tilanne normalisoituu hetkessä. Iiron narunpäähän ja selkään voi laittaa täysin kokemattoman ihmisen. Se joko kävelee pää alhaalla ihmisen mukana tai yrittää ymmärtää selästä tulevia ohjeita. Palkatessa Iiro osaa hyvin jo kääntää päätä pois ja sitten tulla hakemaan palkan. Karsinaan päästessä Iiro alkaa kuikuilemaan käytävälle, joko ois mash-juoma tarjolla. Mashin jäläkeen aletaan jo oottelemaan oikeaa sapuskaa. Samalla onnistuu tehdä kaikki hoitotoimenpiteet eikä Iiro ole moksiskaan useista hoitajista. Pihattoon vietäessä Iiro jää vielä porinoimaan ja sanomaan heipat.
Meille on alkanut muodostumaan tietyt rutiinit. Edellä mainitut asiat on hyvä tiivistelmä niistä. Kuitenkin ajattelin nyt kasata tänne juttuja, joita ollaan näiden kahden viikon aikana tehty. Iiro on kotiutunut hyvin. Moniin päiviin ei ole ollut yhtään vieraksuvaa tunnetta Iiron kanssa ja Iiro on hyvin omaksunu meijät.
Ensimmäiselle viikolle sattui rokotus, joten rokotus ja laumautumisessa tulleet haavat hiasti meidän hommia. Toisaalta hyvä, koska tuntuu tällä hetkellä, että ollaan edetty juuri sopivaa vauhtia. Ekan viikon aikana käytiin muutamia kertoja kävelemässä tallikujalla, harjoteltiin puomeilla ja käytiin tutustumassa tiehen, jonka varrella on hurja rautasilta. Tämä rautasilta tulee päihittää, jos halutaan päästä itelle tuttuihin ja kivoihin maastoihin!
Ylläolevat kuvat on otettu 4.9 Helenan toimesta. Harjoteltiin erityisesti puomien väliin pysähtymistä, mitkä meni hyvin. Ollaan työskennelty usein puomien kanssa. Iiro on kehittynyt hyvin omien jalkojensa kanssa. Puomeja on myös korotettu hyvin tuloksin.
Kuvat on ottanut kävelyltä Janne Greus.
Viime sunnuntaina käytiin tutustumassa rautasiltaan. Iiro otti ja lähti ylittämään siltaa, mutta käännyttiin sillalla kuitenkin takasin, kun tilanne oli vielä suht. rauhallinen. Silta ääntää siinä mennessä hevoselle varmasti oudosti ja vähän uhkaavasti, joten ei haluttu, että käännytään säikähyksestä vaan omasta tahosta.
Nämä ratsastuskuvat on ottanut äiskä.
Ollaan monta kertaa harjoteltu selkäännousu koroketta. Tiistana käytiin Helenan ja äitin kanssa Iiron selässä. Käytiin vaan selässä ja tultiin alas. Tiistaina Iirolla oli myös vuolu. Saatiin paljon neuvoja, kuinka seurata kavion kasvua. Iiro sai myös kehuja hyvistä kavioista ja ilmeisesti Iiro oli ihan miellyttävä vuollakin. Tilattiin keskiviikkona bootsit, jotka pitäisi nyt käydä hakemassa postista.
Keskiviikkona mentiin selästä jo käyntiä. Vaikka ratsastin Iirolla ensimmäistä kertaa eikä se tietenkään vastannut apuihin samalailla ja yhtä herkästi kuin Antero, oli se silti jotenkin älyttömän varman tuntonen. Ei tullut yhtään epäkotoisa olo. Tuli enemmänki semmonen olo, että täällä mun kuuluukin olla!
Kuvat on ottanut Janne Greus.
Harjoteltiin torstaina ensimmäistä kertaa rankemmin. Laitettiin puomeja, joita korotettiin huomattavasti. Harjoteltiin ympyrälle lähettämistä ja väistöjen tekemistä. Ne meni itseasiassa aika hyvin! Tehtiin myös paljon ravia. Iiron ravi on tällä hetkellä aika heikko. Se ei pysty kovinkaan hitaasti ravaamaan ihmisen kanssa ja kulmat rikkoo ravia herkästi. Mitä enemmän ravattiin, sen paremmaksi ravi meni. Venyteltiin myös ensimmäistä kertaa etujalkoja torstaina. Venyttelyiden alkeet onnistuu jo hyvin ja ollaan saatu pidettyä liikkeet oikeanlaisina. Saadaan hyvin kulumaan aikaa eikä Iiro turhaudu siitä. Ollaan nyt muutamana päivänä menty 40 min, tänään (perjantaina) mentiin jopa 50 min.
Kuvat on ottanut tältä päivältä Janne Greus. Tänään ratsastettiinkin oikein kunnolla. Menin ite Iirolla aluksi ehkä sellaiset 10-15 min kokeillen vähän, mitä se tuumailee. Iiro oli taas rauhallinen ja tilanteen omaksuva. Iiro ei vaikuta mitenkään "kärsivältä" tai tilannetta suuremmin jännittävältä, mutta vielä se kulkee aika korkeassa muodossa. Kuitenkaan Iirosta ei näe oikeastaan mitään stressin tai jännityksen eleitä, se lähinnä kattelee hommaa ja tekee mitä pyydetään. Voisi olla hyvä harjotella matalempaa muotoa maastaratsastaen.
Ohjeistin Helenaa ja Iiroa tekemään puomien ja tötteröiden avuilla loivia (jokseekin kylläkin aika jyrkkiä) kiemurauria. Helena ratsastaa Iirolla tosi hyvin tasoonsa nähden, joten tehtävätkin meni hyvin. Ollaan päätetty opettaa Iiro pysähtymään "vou"sta. Aika hyvin se jo menee, varsinkin maastakäsin, mutta selässä tarvitaan ohjat apuun. Iiro kääntyy paljon paremmin sidepulleilla mitä odotin. Ylipäätään ratsastukset on mennyt paremmin kuin odotin.
Iiro on todella varma jalkainen. Nakattiin vielä mun veli Iiron selkään. Janne on ratsastanu viimeksi vajaat 10 v sitten, mutta niin ne teki ilman satulaa ja kuolaimetta samoja tehtäviä kuin Helena ja Iiro! Iiro on ihan huippu!
Nyt olisi kiva käydä maastoilemassa, koska ollaan menty viisi päivää putkeen kentällä ja kävelylenkki bootsien kanssa mäkisessä maastossa tekisi varmasti Iirolle hyvää.
Toivottavasti selätetään pian rautasilta. En malta oottaa, että päästään kunnolla maastoilemaan Iiron kanssa. Toivotaan, että voidaan antaa Iirolle tulevaisuudessa paljon mahdollisuutta maastoilla, koska mikä olisi sen parempaa liikuntaa hevoselle. Iiro liikkuis toivottavasti rennosti ja luonnollisesti saaden tutkia ympäristöä ja myöhemmin valita reittejä, kunhan oppii meidän maastot. Pittää ostaa vielä kaks hevosta lissää, että koko sateenkaariperhe voi lähteä Iiron kanssa maastoon. Vitsi vitsi. Toista hevosta ei tule vielä aikoihin. Toki meillä piti olla lauksi vain yksi kissa, sitten yksi kani ja sitten yksi koira. Noh meidän talossa on tallustellut kolme kissaa, kolme kania ja kaksi koiraa. Nyt jäljellä on enään kaksi kissaa ja koiraa.
Ylipäätään halutaan keskittyä maastoilun lisäksi maastakäsittelyyn ja siihen, että Iiron kanssa vois tehä mitä vaan. Meitä ei kiinnosta mitkään koulu- tai estetasot eikä Iiroa tulla niissä mittaamaan. Me opetellaan asioita, jotka nähdään järkeväksi. Kärryjä me ei hommata Iirolle.
Toivottavasti Iirosta tulee täydellinen luottohevonen, jonka avulla voi opetella hevoselämää kokemattomatkin. Näin hienosta hevosesta saa mitä vaan, kunhan sitä pitää hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti