Moni on varmasti kuullut puheita siitä, kuinka vegaanit tai jotenkin muuten kasvissyöjät tuputtavat ruokavaliotaan sekasyöjille. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että vaikka ympärilläni on ollut useampia vegaaneja/kasvissyöjiä, ei ne ole koskaan tuputtanut omaa ruokavaliotaan minulle, sekasyöjälle. Ollaan puhuttu vegaanisuudesta/kasvissyönnistä, mutta nekään ei ole lähtenyt erityisemmin kummankaan aloitteesta, vaan se on ollu järkevää keskustelua. Kumpikaan meistä ei ole tuonut suoranaisesti ilmi oman ruokavalion paremmuutta.
Muisti ei etes riitä muistamaan kaikkia niitä kertoja, kun sekasyöjät ovat irvailleet vegaaneille/kasvissyöjille heidän ruokavaliostaan ja kuinka tulisi syödä oikeaa ruokaa ymsyms. On aivan todella vähän (jos ollenkaan) kertoja, milloin vegaanit/kasvissyöjät olisi mun havaintojen mukaan puhutelleet sekasyöjiä tappajina tai muilla vastaavilla nimityksillä, joita he voisivat ihan hyvin käyttää tai edes tuputtanut oman ruokavalionsa paremmuutta. Kaikesta irvailusta ja pätemisestä huolimatta nämä tuntemani vegaanit/kasvissyöjät ovat pysyneet asiallisena, paljon asiallisempana kuin sekasyöjät, joten miksi vegaanit/kasvissyöjät saavat maineen tuputtamisesta? Tätä samaa asiaa voisi tutkailla myös vaikka uskovien ja ateistien kesken tai oikeastaan kaikkien vastakkaisuuksien kesken.
Usein mun havaintojen mukaan nämä "tuputtavat" eivät tuputa ja nämä tuputtajaksi väittävät ovat jotenkin ahdasmielisiä ja putkinäköisiä eikä he pysty kuuntelemaan toisen osapuolen asiaa, koska ovat luoneet jo päässään tietynlaisen kuvan ja mielipiteen, joita on vaikea muuttaa, jos ei kuuntele ja anna ajatuksen virrata. Mun mielestä tässä ruokavalio esimerkissä sekasyöjät harjoittavat yhdenlaista tuputtamista, mutta jos ei sitä niin ainakin turhaa ja turhauttavaa irvailua.
Koen samanlaisen asetelman hevosmaailmassa valtavirran ja "kukkahattujen" välillä kuin sekasyöjien ja vegaanien/kasvissyöjien välillä. Kärjistän valtavirran (ratsu)hevosihmiset niihin, jotka kengittävät hevosensa, käyttävät kuolaimia ja ratsastavat enkkutyylillä/tätä yleistä koulu- ja esteratsastusta. Kukkahatuiksi kutsun tässä postauksessa niitä, jotka toimivat usein muiden mielestä hössöttäen tai muuten epäsoveliaasti tai epänormaalisti. Tämä epäsoveliaiuus(/epänormaalisuus) voi olla esimerkiksi sitä, että hevosella ei haluta käyttää tietynlaisia varusteita, hevosen annetaan päättää asioista ja tähän kastiin sopii mun mielestä myös ruokapalkkaa käyttävät eli ylipäätään he, jotka erkaantuvat "enkkutyylistä".
Koen, että vegaanit/kasvissyöjät ovat ruokapuolella sekasyöjiä tietävempiä, koska he ovat päätyneet tähän ruokavalioon ja heidän on täytynyt tutkia asioita, jotta he saavat tarvittavia ravintoaineita ja ylipäätään tietävät, mitä tekevät. Koen myös, että kukkahatut ovat erkaantuneet valtavirrasta heidän uudenlaisen tiedon ja näkemyksen takia. Yleisesti ottaen suurin osa mun tietämistä hevosihmisistä niin arjessa kuin somessakin ovat oppineet hevosharrastukseen jonkun ratsastuskoulun myötä, missä harjoitetaan ratsastuksessa enkkutyyliä, joten myös nämä tietämäni kukkahatut ovat erkautuneet uudenlaisen tiedon ja näkökulman takia enkkutyylistä kukkahattuiluun. Jos jotku ei vielä ymmärtänyt, tässä mun vertauksessa valtavirta on sekasyöjiä ja kukkahatut vegaaneja/kasvissyöjiä.
Nämä niin sanotut kukkahatut saavat vinkkejä, kuinka toimia ja he saavat myös osakseen vähättelyä oman jutun toimivuutta kohtaan. Heille tavallaan rivien välistä tuputetaan "oikeaa" ja "toimivaa" tapaa. Kengättömyyteen usein reagoidaan "varaudu kengittämiseen" ja kuolaimettomiin suitsiin "kuolaimettomuus ei sovi kaikille". Usein erilaisia tilanteita on korjattu juurikin kengättömyydellä tai kuolaimettomuudella. Tuntuu, että jos kuolaimettomuutta tai kengättömyyttä muka niin tuputetaan, ne ovat hukkuneet matkalle ennen kuin ovat kantautunut minun omille korville. Jos joku kertoo, että hevosella oli kengitys, en ole koskaan kuullut, että tätä päätöstä oltaisiin kyseenalaistettu tai jos joku on ostanu hevoselleen uudet kuolaimet, en ole kuullu kyseenalaistamista tätäkään kohtaan.
Miksi maailma on mennyt siihen, että nuorille hevosille naulataan kengät jalkaan eikä kokeilla ensin kengättömyyttä? Johtuukohan se siitä, että kengät laitetaan, koska hevosilla usein on kengät ja se on tietynlainen normi hevosmaailmassa. Vai kokeeko ihmiset, että heidän tyylin hevosurheilussa on helpompaa, että hevosella on kengät esim. varsinkin talvisin pohjien takia. Näiden kysymysten vastaukset voivat olla tärkeimpiä syitä joillekin kengittää hevosensa eikä siinä mitään, jokainen tekee miten parhaaksi näkee ja asioista voi keskustella ilman tuputtamista. Kengättä saatetaan pitää luonnollisuuden takia tai sen takia, että se voi loppupeleissä olla halvempi vaihtoehto kuin kengittäminen. Jos hevonen tarvii bootsit ja niiden lisäksi bootseihin muita lisäosia, näiden hankintojen jälkeen voi kavioiden huolto olla todella halpaa ja helppoa. Joitakin asioita voi ratkaista kengättömyydellä ja varmasti myös kengittämisellä.
En voi olla ainut, kuka on hoksannut enemmän kyseenalaistamista hevosen kengättömyyteen kuin kengittämiseen. Jos joku mainitsee bootsit, vuolun tai oman hevosen kengättömyyden, on joku jo tullut kertomaan, kuinka ei sovi kaikille ja kuinka sitä ja tätä. Tuntuu, että jotenkin oletetaan, etteivät he, joiden hevoset on kengättä, tiedä hevosista yhtä paljon ja yhtä tärkeitä juttuja kuin he, joiden hevoset on kengällä.
On varsin yleistä kuulla heitto “kuolaimettomat ei sovi kaikille hevosille”. No eipä sovi kuolaimetkaan. Tämä ajattelu- ja keskustelutapa luo suuren vastakkainasettelun, josta on vaikea päästä järkevään keskusteluun, jossa kumpaakaan osapuolta ei lytätä ja jossa kumpikin kokee, että heidän mielipiteitä ja aatteita kunnioitetaan sekä jossa voi olla jopa sellainen loppu, että toinen osapuoli saattaa kiinnostua harrastuksesta toisen osapuolen tyylillä.
Hevosen käytökselle on aina joku syy. Jos hevosella on tapana esim. ryöstää maastossa, voidaan ajatella, että sen takia sillä ei voisi olla kuolaimettomia, koska sitä ei saisi niillä pysähtymään. Toki hevonen on niin suuri eläin, jolla sisimmässään on kuitenkin oma tahto (ellei sen tunteita ole täysin tukahdutettu, yleensä oletettavasti luonnolliset tarpeet pelittää), että se menee, jos päättää mennä.
Ryöstämiselle voi olla useita syitä, joita kaikkia en todellakaan tiedä tai joihin osaa selvittää syytä. On ylipäätään niin paljon asioita, joita me ihmiset ei hevosissa ymmärretä vuosien kokemuksellakaan. Hevonenhan kommunikoi liikkeillään ja eleillään ihmisen kanssa koko ajan. Jos hevonen tyytyväisenä seisoo hoitaessa ja varustaessa (tätäkin voi olla vaikea huomata, onko hevonen oikeasti tyytyväinen) viestii se silloin olemuksellaan, että kaikki ok. Ihmiset valitettavan usein ajattelevat esim. pään nostelun olevan vain asian sen tekemistä tai töistä luistamista, vaikka hevonen yrittää ilmaista mielipidettään pään nostelulla, koska se ei osaa puhua ihmistä.
Ihmiset eivät vielä osaa tarpeeksi ymmärtää hevosia. Ei sunkaan tee mieli lyödä ketään, koska se vain on sun tapa. Hevonenkin puree, koska sillä on jokin syy purra. Oon kuullut puhuttavan, että koirienkoulutus ja sen tutkiminen olisi jopa 30 vuotta edellä hevosenkoulutusta. Tästä koko aiheesta voisi inspiraation iskiessä tehdä kokonaisen postauksen, koska lyhyesti asian pohtimisella voi antaa vääriä kuvia mun ajatuksista.
Ihmiset eivät vielä osaa tarpeeksi ymmärtää hevosia. Ei sunkaan tee mieli lyödä ketään, koska se vain on sun tapa. Hevonenkin puree, koska sillä on jokin syy purra. Oon kuullut puhuttavan, että koirienkoulutus ja sen tutkiminen olisi jopa 30 vuotta edellä hevosenkoulutusta. Tästä koko aiheesta voisi inspiraation iskiessä tehdä kokonaisen postauksen, koska lyhyesti asian pohtimisella voi antaa vääriä kuvia mun ajatuksista.
Mutta takaisin asiaan; hevonen voi säikähtää(->paeta)=”ryöstää”, mutta ilmeisesti se voi myös johtua jonkinlaisesta tarpeesta harjoittaa ja pitää yllä taitoa paeta. Käsittääkseni (olen kuullut), jos hevosella ei ole vaikka tarhassa mahdollisuutta harjoittaa pakenemista esimerkiksi pienen tarhakoon takia, voi se siirtää harjoittamisen maastoon, jossa tilaa usein on. Jos tilanne olisi tällainen, voisi ryöstämisen riskiä pienentää tarhaamalla hevosta isommalla alalla.
Kuolaimettomuuteen menee kuitenkin aikaa opetella eikä se kaikilla hevosilla toimi välttämättä ensimmäisellä kerralla. Itse olen useita kertoja vain laittanut kuoleimettomat päähän ja hypännyt selkään, mutta onneksi kaikki on aina mennyt hyvin. Toki riippuu myös paljon ratsastustyylistä eli paljonko käyttää ohjia ja paljonko muuten istuntaa. Painetta kuitenkin tulee kuolaimettomista, mutta myös kuolaimista. Tarkoituksena ei ole tehdä mitään postausta, jossa käsittelen mikä on mitäkin parempi vaihtoehto, vaan vähän herätellä aivonystyröitä ajattelemaan asioita ehkä jopa eri kannalta kuin yleensä.
Mun pointti kuitenkin on se, että pitäisi enemmän keskittyä viestin ulostuontiin ja kuuntelemaan toisen kanta ja asia loppuun sekä KYSYÄ, jos joku epäilyttää. Jos jättää kysymättä, voi kokea jonkun asian väärällä tavalla ja luoda mielessään kuvan turhalle tuputtamiselle.
Asioita kannattaa myös varmistaa oman ymmärtämisen takia. Jokainen ihminen tekee virheitä ja jokainen ihminen ymmärtää ja sisäistää asiat eri tavalla. Jotta hevosmaailmasta tulisi miellyttävämpi paikka, jossa ihmiset saisivat harrastaa haluamallaan tavalla ja ehkä kehittää harrastustaa uuteen, omanlaiseen suuntaan, täytyisi harjoitella niinkin perinteistä asiaa kuin kommunikointia. Kannattaa miettiä, kuinka moni sun elämässä oleva riita tai erimielisyys on johtunut väärinymmärryksestä, niitä todennäköisesti aika paljon. Koskaan ei ole liian myöhäistä muuttaa ajattelu- tai kommunikointitapaa. Menneeseen ei voi, eikä pidä vaikuttaa, mutta nykyhetkeen ja tulevaisuuteen voi ja joskus pitääkin vaikuttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti